Tuulivoima on kasvanut Suomessa nopeasti, mutta markkinan kypsyessä kysymys ei ole enää pelkästään tuotannon lisäämisestä vaan siitä, miten olemassa olevia voimaloita hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja kaupallisesti kestävästi. Tuulivoimaloiden käytön optimointi vaatii nyt uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Caverionin käyttökeskuspalveluista vastaava Alisa Hast ja Energiateollisuus ry:n sähkömarkkina-asiantuntija Janne Kauppi näkevät, että tuulivoiman aktiivisemman markkinalle osallistumisen sekä kaupallisen suorituskyvyn parantaminen vaatii ennen kaikkea parempaa tiedonkulkua ja yhteisiä toimintatapoja koko arvoketjussa, laitetoimittajista rahasto-omistajiin.
Käyttökeskus näkee kaiken, mutta ei saa kaikkea tietoa
Käyttökeskuksissa seurataan reaaliajassa, mitä tuulipuistoissa tapahtuu: milloin voimalat pysähtyvät, mitä vikoja ilmenee ja miten se vaikuttaa koko puiston tuotantoon ja sähkön myyntiin. Mutta vaikka dataa on paljon, sen hyödyntämistä rajoittaa edelleen yksi haaste: tiedonkulun katkokset eri osapuolten välillä. “Tuulipuiston käytettävyyteen vaikuttaa monta eri toimijaa, mutta heidän välinen kommunikaatio ei aina mahdollista parasta mahdollista kaupallista suorituskykyä,” kertoo Alisa Hast Caverionilta.
Hastin mukaan toimintatapoja on yhtä monta kuin omistajia. Joissakin puistoissa omistaja, operaattori ja kunnossapito toimivat tiiviissä yhteistyössä, toisissa tieto kulkee hitaasti, jos lainkaan. Caverion on saanut hyviä kokemuksia siitä, kun asiakkaan kanssa on käyty läpi, miten kunnossapito ja käytön suunnittelu voidaan toteuttaa niin, että ne tukevat puiston ansaintalogiikkaa. “Kommunikaatio ja yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ovat avainasemassa. Kiinnostavaa olisi myös tarkastella, voidaanko operatiivisella yhteistyöllä vähentää tasevirhettä,” Hast kiteyttää.
Sähkömarkkinat edellyttävät joustoa – myös tuulivoimalta
Energiateollisuus ry:n asiantuntija Janne Kauppi painottaa, että tuulivoima ei voi enää olla pelkkä tuotantomuoto, joka tuottaa silloin kun tuulee. Senkin on osallistuttava aktiivisemmin sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseen reservi- ja säätömarkkinoiden kautta, joissa joustavuudesta palkitaan.
“Tuulivoiman tulee jatkossa osallistua paljon vahvemmin reservimarkkinoille. Se edellyttää kuitenkin parempaa tiedonkulkua ja selkeitä valmiuksia laitostasolla,” Kauppi sanoo. Nopeat säätöliikkeet voivat olla markkinoiden näkökulmasta houkuttelevia, mutta teknisesti ne saattavat kuluttaa laitteistoa ja lyhentää käyttöikää. Siksi operaattoreiden ja markkinatoimijoiden on tarkasteltava toimintamallejaan ja löydettävä tasapaino aktiivisen markkinalle osallistumisen sekä teknisten kyvykkyyksien huomioimisen suhteen.
Sama pätee myös jäätämisen ehkäisyyn. Jos voimala ajetaan alas hetkellisesti varttitaseen ehdoilla, voi koneen jäätyessä olla seurauksena viikkojen seisokki. Kauppi muistuttaakin, että on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa jatkuva tuotanto on pitkällä aikavälillä järkevämpää kuin lyhyen aikavälin optimointi.
Kohti kokonaisvaltaisempaa optimointia
Sekä Hast että Kauppi ovat yhtä mieltä siitä, että tuulivoiman optimaalinen käyttö edellyttää yhteisiä pelisääntöjä. Jokaisen osapuolen, niin valmistajan, operaattorin, omistajan kuin markkinatoimijan, on ymmärrettävä oman roolinsa vaikutus kokonaisuuteen. Hyvät käytännöt kannattaa kopioida.
“Meidän on yhdessä kehitettävä käytäntöjä, jotka tukevat sekä teknistä luotettavuutta että kaupallista menestystä. Toivomme, että alalla herättäisiin myös laajemmin keskustelemaan siitä, miltä optimaalinen operointi voisi näyttää,” Hast tiivistää.
Kauppi puolestaan korostaa joustavuuden lisäämistä ja markkinamahdollisuuksien esille tuomista. “Tuulivoimasta on tulossa Suomen suurin tuotantomuoto, joten sen on tarjottava myös joustoa. Tarvitsemme lisää keskustelua ja viestintää siitä, miten tämä on mahdollista,” Kauppi painottaa.
Yhteinen tavoite: läpinäkyvyys ja yhteistyö
Tuulivoimaloiden käytön optimointi markkinoiden ehdoilla edellyttää kokonaisuuden hallintaa ja yhteistä näkyvyyttä. Kun järjestelmän taso ja arjen käytännöt saadaan kohtaamaan, voidaan tuulivoimasta tehdä entistä joustavampi, kannattavampi ja kestävämpi osa Suomen sähköjärjestelmää.
“Tuulivoiman kaupallisen optimoinnin avain ei ole pelkästään teknologia vaan ihmisten välinen kommunikaatio, tiedon jakaminen ja yhteinen ymmärrys siitä, miten jokainen päätös vaikuttaa kokonaisuuteen,” Hast ja Kauppi summaavat.
Tule mukaan keskustelemaan aiheesta Wind Oulu 2026 -tapahtumaan 5.2.2026 Oulun Tullisaliin. Kaikki irti sähkömarkkinasta -paneelikeskustelussa lavalle astuvat Alisa Hast Caverionilta, Leena Hacklin Exilion Management Oy:sta sekä Arttu Hämäläinen NSC EnergyOpti Oy:sta. Keskustelun juontaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Janne Kauppi. Liput tapahtumaan ovat saatavissa 22.1. asti osoitteessa windfinland.fi
Kuva: Fingrid Oyj
